Aloitteet ja kannanotot

Mielenterveyspalvelut kriisissä

Sunnuntai 6.4.2025 - Hyvärinen Katri

Yle uutisoi viime viikolla, että Pohteen alueella yli 500 nuorta odottaa pääsyä psykiatriseen hoitoon. Luku on edelleen suuri, vaikka tilanne onkin parantunut vuoden takaisesta. Etä- ja digitaalisten palveluiden käyttöönotto on tuonut myönteisiä muutoksia, mutta haasteet eivät ole kadonneet. 

Erityisesti huolestuttavaa on se, että mielenterveyspalveluihin ohjautuminen tapahtuu usein perusterveydenhuollon tai kouluterveydenhoitajan kautta. Onko kaikilla nuorilla ja lapsilla oikeasti mahdollisuus päästä näihin palveluihin? Esimerkiksi kaikissa koulussa ei tällä hetkellä ole nimettyä kouluterveydenhoitajaa tai kuraattoria. He ovat usein nuorten ensimmäisiä yhteyshenkilöitä, kun mielenterveyden haasteita alkaa ilmetä. Jos koulussa ei ole riittävästi tukea tarjolla, nuorten on entistä vaikeampi päästä eteenpäin ja saada tarvittavaa apua. Onkin tärkeää, että koulut ja hyvinvointialueet tekevät tiivistä yhteistyötä nuorten tukemiseksi. 

Matalan kynnyksen palvelut, joissa nuoret voivat turvallisesti tuoda esiin huolensa ja saada apua ilman pitkää odottamista, ovat elintärkeitä. Hyvinvointialueiden ammattilaisilla ja kuntien nuoriso palveluilla on suuri rooli nuorten tukemisessa. Näiden palvelujen yhteistyön tiivistäminen on ehdoton edellytys, jotta nuoret saavat tarvitsemaansa tukea ajoissa.

Mielenterveyspalveluiden kriisi on myös yhteiskunnallinen ongelma. On kestämätöntä, että yhä useampi ihminen jää ilman tarvitsemaansa apua. Mielenterveyden ongelmat vaikuttavat suoraan arjen sujumiseen, elämänlaatuun ja työkykyyn. Ne saattavat johtaa myös muihin terveysongelmiin, kuten päihteiden väärinkäyttöön ja pitkäaikaisiin sairauksiin. 

Mielenterveyspalvelujen kriisi ei ole vain terveydenhuollon ammattilaisten tai poliitikkojen vastuulla. Me kaikki voimme vaikuttaa siihen, miten mielenterveyteen. On tärkeää luoda yhteiskunta, jossa ihmiset uskaltavat hakea apua ajoissa ilman pelkoa tuomitsemisesta. Mielenterveys ei ole heikkoutta, vaan tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia, johon meidän kaikkien tulisi panostaa. Mielenterveysongelmat eivät parane odottamalla, vaan ne pahenevat ja voivat vaikuttaa koko elämänkulkuun. 

Mielenterveyspalveluiden tilanne on kriittinen, mutta ei toivoton. Tarvitsemme lisää resursseja, parempia palveluja ja yhteiskunnallista tukea, jotta voimme varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus saada tarvitsemansa apu. Mielenterveyspalveluiden tulee olla helposti saavutettavissa kaikille, jotka niitä tarvitsevat. 

Katri Hyvärinen, Muhos

Aluevaaliehdokas, kesk.

Hyvinvointialueet ovat merkittävä kokonaisturvallisuuden toimija

Torstai 13.3.2025 klo 19.49 - Katri Hyvärinen

Julkaistu Tervareitissä 23.1.2025

Hyvinvointialueet ovat järjestäneet nyt kolmisen vuotta sosiaali- ja terveyspalvelut.  Monet palvelut ovat tuttuja vuosien takaa, eikä moni lakisääteinen tehtävä ole muuttunut, ainoastaan palvelujen järjestäjä. Hyvinvointialueiden toiminnasta on annettu enemmän risuja kuin ruusuja. Minusta se on ymmärrettävää. Kun valtion rahoitus on ollut niukka, ei säästötoimilta ole vältytty. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka hyvinvointialueet aloittivat toimintansa edellisen hallituksen aikana, kulloinenkin maan hallitus on rahakirstun vartijana ja päättää rahoituksen suuntaviivoista. 

Pohteen hyvinvointialueen taloustilanne ei kuitenkaan ole heikoin, talouden tasapainottaminen on otettu vakavasti. Tulevaisuudessa on kuitenkin enemmän kuin suotavaa, että hyvinvointialueet pääsevät ainaisen säästämisen sijaan kehittämään palveluita. Pohteella on tähän mahdollisuus nopeammin kuin monella muulla hyvinvointialueella, koska sen talous ei valtion sille asettamien kriteereiden pohjalta ole kriisiytymässä. Tuleva aluevaltuusto ja sen alaiset luottamuselimet ovat keskeisessä roolissa alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä pelastustoimen päätöksenteossa. 

Hyvinvointi ja terveys vaativat kokonaisvaltaista lähestymistä. Hyvinvoinnin rakentamisessa kaikilla on merkittävä vastuu itsestään ja lähimmäisistään. Julkiset palveluntuottajat, järjestöt sekä seurakunnat ja muut yhteisöt ovat merkittäviä hyvinvoinnin edistäjiä. Eri toimijoiden yhteistyöllä rakennetaan parempaa hyvinvointia. Hyvinvointialueiden yhteistyö eri sidosryhmien, erityisesti kuntien, kanssa on ratkaisevan tärkeää. Yhteistyön onnistumisella on merkittävä vaikutus alueen toimintaan ja palveluihin. Opetus- ja sivistystoimi, yhdyskuntatoimi ja vapaa-aikatoimi ovat merkittäviä hyvinvoinnin ja terveyden edistäjiä kunnissa yhteistyössä Pohteen kanssa. Tässä tehtävässä on monta painavaa syytä onnistua. Niitä ovat paitsi nuoremme ja tulevat sukupolvet, myös kaikkien ikäryhmien hyvinvointi ja tulevaisuuden palvelut.

Hyvinvointialueiden järjestämien palveluiden kokonaisuus on laaja. Kolmen vuoden aikana keskustelu on keskittynyt pääasiassa terveyspalveluihin, sairaalaverkkoon, yöpäivystykseen sekä lääkärien ja hoitajien vajeeseen. Moniin näistä kysymyksistä ei ole vieläkään löydetty ratkaisuja. Entä mitä kuuluu sosiaalipalveluille? Entäpä ehkäiseville palveluille? Onko pidetty huolta, että lapsiperheet saavat kotiinsa tarvitsemansa palvelut? Onko nuoria kohdattu mielenterveyspalveluissa? Onko kouluissa riittävästi kuraattoreita? Saako vammainen hänelle lain mukaan kuuluvan kuljetuspalvelun? No, sen tiedämme, että on kuin lottovoitto, jos ikääntyvä omainen saa ympärivuorokautisen hoitopaikan kotikunnastaan. 

Kehittämistä todella tarvitaan. Kehittämiseen tarvitaan aikaa ja rahaa sekä avointa tiedottamista ja avointa mieltä vastaanottaa muutoksia. Tavoitteena sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä on edistää ihmisten yhdenvertaisuutta ja varmistaa toimivat palvelut sosiaalisesta asemasta tai kotipaikasta riippumatta. Sote-palvelujen toimivuus voidaan varmistaa vain niitä uudistamalla. Koska taloudellinen tilanne on heikko, eikä osaavaa henkilöstöä ole saatavilla, on tarpeen muuttaa painopisteitä. Resursseja tulee kohdentaa uudelleen peruspalveluihin, toimintatapojen uudistamiseen ja  arjen haasteiden ehkäisemiseen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Pelastustoimien järjestäminen siirtyi myös kunnilta hyvinvointialueille. Pelastustoimen tulee säilyä luonteeltaan lähipalveluna, jonka tulee näkyä kansalaisten arjessa. Se on palvelu, joka ei tunne kuntien tai hyvinvointialueiden rajoja ja hyvä niin. Viranomaisista eritoten poliisi  on kadonnut kunnista useiden poliisihallinnon uudistusten jälkeen. Tätä ei soisi tapahtuvan pelastustoimelle, joten sen järjestämisvastuu pitää säilyttää hyvinvointialueilla, jotta apu ehtii paikalle ennen kuin hätä on liian suuri.  

Valtion turvallisuus ei perustu pelkästään ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistumiseen, vaan myös kansalaisten kokonaisvaltaiseen turvallisuuteen. Tämä turvallisuus rakentuu luottamuksesta toimiviin palveluihin ja riittäviin viranomaisresursseihin. Keskeisessä roolissa ovat toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Pelastetaan palvelut! 

Katri Hyvärinen, aluevaaliehdokas (kesk.), Muhos