Aloitteet ja kannanotot
Hyvinvointialueet ovat merkittävä kokonaisturvallisuuden toimijaTorstai 13.3.2025 klo 19.49 - Katri Hyvärinen Julkaistu Tervareitissä 23.1.2025
Hyvinvointialueet ovat järjestäneet nyt kolmisen vuotta sosiaali- ja terveyspalvelut. Monet palvelut ovat tuttuja vuosien takaa, eikä moni lakisääteinen tehtävä ole muuttunut, ainoastaan palvelujen järjestäjä. Hyvinvointialueiden toiminnasta on annettu enemmän risuja kuin ruusuja. Minusta se on ymmärrettävää. Kun valtion rahoitus on ollut niukka, ei säästötoimilta ole vältytty. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka hyvinvointialueet aloittivat toimintansa edellisen hallituksen aikana, kulloinenkin maan hallitus on rahakirstun vartijana ja päättää rahoituksen suuntaviivoista. Pohteen hyvinvointialueen taloustilanne ei kuitenkaan ole heikoin, talouden tasapainottaminen on otettu vakavasti. Tulevaisuudessa on kuitenkin enemmän kuin suotavaa, että hyvinvointialueet pääsevät ainaisen säästämisen sijaan kehittämään palveluita. Pohteella on tähän mahdollisuus nopeammin kuin monella muulla hyvinvointialueella, koska sen talous ei valtion sille asettamien kriteereiden pohjalta ole kriisiytymässä. Tuleva aluevaltuusto ja sen alaiset luottamuselimet ovat keskeisessä roolissa alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä pelastustoimen päätöksenteossa. Hyvinvointi ja terveys vaativat kokonaisvaltaista lähestymistä. Hyvinvoinnin rakentamisessa kaikilla on merkittävä vastuu itsestään ja lähimmäisistään. Julkiset palveluntuottajat, järjestöt sekä seurakunnat ja muut yhteisöt ovat merkittäviä hyvinvoinnin edistäjiä. Eri toimijoiden yhteistyöllä rakennetaan parempaa hyvinvointia. Hyvinvointialueiden yhteistyö eri sidosryhmien, erityisesti kuntien, kanssa on ratkaisevan tärkeää. Yhteistyön onnistumisella on merkittävä vaikutus alueen toimintaan ja palveluihin. Opetus- ja sivistystoimi, yhdyskuntatoimi ja vapaa-aikatoimi ovat merkittäviä hyvinvoinnin ja terveyden edistäjiä kunnissa yhteistyössä Pohteen kanssa. Tässä tehtävässä on monta painavaa syytä onnistua. Niitä ovat paitsi nuoremme ja tulevat sukupolvet, myös kaikkien ikäryhmien hyvinvointi ja tulevaisuuden palvelut. Hyvinvointialueiden järjestämien palveluiden kokonaisuus on laaja. Kolmen vuoden aikana keskustelu on keskittynyt pääasiassa terveyspalveluihin, sairaalaverkkoon, yöpäivystykseen sekä lääkärien ja hoitajien vajeeseen. Moniin näistä kysymyksistä ei ole vieläkään löydetty ratkaisuja. Entä mitä kuuluu sosiaalipalveluille? Entäpä ehkäiseville palveluille? Onko pidetty huolta, että lapsiperheet saavat kotiinsa tarvitsemansa palvelut? Onko nuoria kohdattu mielenterveyspalveluissa? Onko kouluissa riittävästi kuraattoreita? Saako vammainen hänelle lain mukaan kuuluvan kuljetuspalvelun? No, sen tiedämme, että on kuin lottovoitto, jos ikääntyvä omainen saa ympärivuorokautisen hoitopaikan kotikunnastaan. Kehittämistä todella tarvitaan. Kehittämiseen tarvitaan aikaa ja rahaa sekä avointa tiedottamista ja avointa mieltä vastaanottaa muutoksia. Tavoitteena sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä on edistää ihmisten yhdenvertaisuutta ja varmistaa toimivat palvelut sosiaalisesta asemasta tai kotipaikasta riippumatta. Sote-palvelujen toimivuus voidaan varmistaa vain niitä uudistamalla. Koska taloudellinen tilanne on heikko, eikä osaavaa henkilöstöä ole saatavilla, on tarpeen muuttaa painopisteitä. Resursseja tulee kohdentaa uudelleen peruspalveluihin, toimintatapojen uudistamiseen ja arjen haasteiden ehkäisemiseen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Pelastustoimien järjestäminen siirtyi myös kunnilta hyvinvointialueille. Pelastustoimen tulee säilyä luonteeltaan lähipalveluna, jonka tulee näkyä kansalaisten arjessa. Se on palvelu, joka ei tunne kuntien tai hyvinvointialueiden rajoja ja hyvä niin. Viranomaisista eritoten poliisi on kadonnut kunnista useiden poliisihallinnon uudistusten jälkeen. Tätä ei soisi tapahtuvan pelastustoimelle, joten sen järjestämisvastuu pitää säilyttää hyvinvointialueilla, jotta apu ehtii paikalle ennen kuin hätä on liian suuri. Valtion turvallisuus ei perustu pelkästään ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistumiseen, vaan myös kansalaisten kokonaisvaltaiseen turvallisuuteen. Tämä turvallisuus rakentuu luottamuksesta toimiviin palveluihin ja riittäviin viranomaisresursseihin. Keskeisessä roolissa ovat toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Pelastetaan palvelut! Katri Hyvärinen, aluevaaliehdokas (kesk.), Muhos |
|
Avainsanat: Aluevaalit, Katri Hyvärinen, Tervareitti |
Kohtaako sote- palvelu ja sen tarve?Torstai 13.3.2025 klo 19.47 - Katri Hyvärinen Julkaistu Kotipitäjässä 19.2.2025
Hyvinvointialueet ovat toimineet nyt kolmen vuoden ajan, ja samalla palvelut ovat muuttuneet ja kehittyneet monin tavoin. Digipalvelut ovat yleistyneet, mutta pysyvätkö ne kuitenkin kaikille saavutettavissa? Erityisesti heikoimmassa asemassa olevat väestöryhmät, kuten kehitysvammaiset ja mielenterveyskuntoutujat, saattavat jäädä kehityksestä jälkeen. Pystymmekö vastaamaan heidän muuttuneisiin palvelutarpeisiin?
Sosiaalityön ammattilaisena näkemykseni painottuvat juuri näiden erityisryhmien näkökulmaan. Tällä hetkellä palvelut eivät aina riitä vastaamaan esimerkiksi kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien tarpeisiin. Tällöin herää kysymys: onko nykyinen lainsäädäntö ja palvelurakenne riittävä tukemaan heitä, joiden elämä on erityisen haasteellista?
Erityisesti on syytä pohtia ajattelutapaa, joka on tullut muotiin viime vuosina: "Laitos ei ole kenenkään koti". Tämä voi kuulostaa kauniilta ja inhimilliseltä, mutta kaikille ei ole mahdollista elää itsenäisesti, erityisesti niille, joiden elämänhallinta on puutteellista. Tällöin palveluasuminen ei ole ainoa vaihtoehto, mutta ei myöskään aina paras. Yhteiskunnassamme on yhä joukko ihmisiä, jotka tarvitsevat jatkuvaa ja intensiivistä tukea, jota ei voida tarjota ilman riittäviä resursseja ja erityisosaamista.
Erityisesti kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien kohdalla tilanne on huolestuttava. Etenkin erityissairaanhoidon piirissä olevia osastoja on suljettu, ja niitä on korvattu osaamiskeskuksilla, joihin on kuukausien jonot. Tämä ei ole ratkaissut palvelujen saatavuusongelmia. Samalla kun palveluja vähennetään, käsillämme on vakava sote-alan henkilöstöpula, joka ei helpota tilannetta. Entistä haastavammat asiakkaat tarvitsevat enemmän osaamista ja resursseja, mutta onko meillä niitä riittävästi? Kokemukseni mukaan haastavat asiakasryhmät kuormittavat runsaasti myös viranomaisverkostoja, kuten poliisia ja ensihoitoa.
Hyvinvointialueiden uudistaminen on tärkeää, mutta sen tulisi perustua asiakkaiden todellisiin tarpeisiin eikä pelkästään hallinnollisiin muutoksiin tai talouden tasapainottamiseen. Jos asiakastarpeet ja palvelut kohtaavat, se myös tukee ammattilaisia työssään. On muistettava, että hyvinvointi ei ole pelkästään hallinnollinen kysymys, vaan yhteiskunnan vastuulla on huolehtia kaikista kansalaisistaan – erityisesti heistä, jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa.
Tulevilla hyvinvointialueen päättäjillä on tärkeä rooli varmistaa, ettei heikko-osaisimmat ryhmät jää kehityksen jalkoihin. Meidän on varmistettava, että tulevaisuudessa kaikilla on mahdollisuus saada tarvitsemansa tuki ja palvelut – ei vain digitaalisesti, vaan myös inhimillisesti ja oikea-aikaisesti.
Katri Hyvärinen, Aluevaaliehdokas (kesk.), Muhos
|
|
Avainsanat: Aluevaaliehdokas, Katri Hyvärinen, Kotipitäjä |
Muhokselle lisää vuokra-asuntojaTorstai 26.10.2023 - Muhoksen Keskusta Muhokselle lisää vuokra-asuntojaMuhoksen Keskusta on huolissaan Muhoksen vuokra-asuntotilanteesta. Hyväkuntoisia vuokra-asuntoja on vaikea saada Muhoksella. Kunnan pitäisikin pikaisesti vauhdittaa esimerkiksi rivi- ja luhtitalotuotantoa kuntamme alueelle, todetaan syyskokouksen kannanotossa. Kunnan asunto-ohjelman 2022-2025 tavoitteena on, että Muhoksen kunnassa on tarjolla monipuolisia asumisratkaisuja eri elämänvaiheissa oleville ihmisille. Asunto-ohjelman laatimisen yhteydessä on tehty kuntalaiskysely, josta käy ilmi, että varsinkin nuorten toiveena on vuokra-asunto. Muhoksella on paljon varsinkin sotealan työpaikkoja, joihin työntekijöiden rekrytointi on haastavaa. Yksi haastavuutta lisäävä tekijä on se, ettei Muhoksella ole tarjolla vuokra-asuntoja muualta tuleville työntekijöille. Vuorotyöhön ei Muhokselle pysty kulkemaan julkisilla liikennevälineillä. Monipuolisen asuntokannan puute ei saa olla kunnan kasvun ja kehityksen jarru, kannanotossa muistutetaan. Muhoksen Keskusta
(Kirjoitus on julkaistu myös 26.10.2023 paikallislehti Tervareitissä.) |
Varhaiskasvatuspalveluita on kehitettäväTiistai 30.5.2023 - Muhoksen Keskustan kunnallisjärjestö Varhaiskasvatuspalveluita on kehitettäväMuhoksen Keskustan kunnallisjärjestö on huolissaan Muhoksen varhaiskasvatuspalveluiden tilanteesta. Muhoksella on jo pitkään ilmennyt haasteita varhaiskasvatuspalveluiden saatavuudessa. Tilatarpeita on ratkottu viime vuosina useamman kerran ja varhaiskasvatussuunnitelma on päivitetty, mutta mielestämme tähän asti tehdyt toimet eivät ole riittäviä huomioon ottaen muhoslaisten nykyisten ja tulevien laspiperheiden tarpeet. Muhoksen Keskustan valtuustoryhmä teki valtuustoaloitteen 29.5.2023 valtuuston kokouksessa. Aloitteessa esitetään, että Muhoksen kunta ottaa käyttöön varhaiskasvatuksen palvelusetelin ja kotihoidon tuen kuntalisän, ns. “muhoslisän”, 1.1.2024 alkaen. Aloitteen kustannusvaikutukset huomioidaan vuoden 2024 talousarvion laadinnan yhteydessä. Palvelusetelillä ja kotihoidon tuen kuntalisällä pystytään vastaamaan varhaiskasvatuspalveluiden tämän hetkiseen palvelun tarpeeseen nopeasti ja kustannustehokkaammin kuin rakentamalla uutta päiväkotia kunnan taseeseen. Varhaiskasvatuksen palveluseteli tasa-arvoistaa muhoslaisten perheiden varhaiskasvatus maksuja sekä lisää perheiden valinnan varaa lasten hoidon järjestelyissä. Perheiden palveluihin panostamalla Muhos lisää vetovoimaa uusien kuntalaisten näkökulmasta ja lisää pitovoimaa täällä jo asuvien lapsiperheiden keskuudessa. Kaikki kuntalaiset, niin nykyiset kuin tulevatkin ovat meille tärkeitä. Muhoksen Keskusta (teksti on toimitettu myös paikallislehti Tervareittiin julkaistavaksi 1.6.2023) |
Kotimainen ruoantuotanto turvattavaTiistai 24.5.2022 - Hallitus Muhoksen Keskustan kannanotto: |
|
Avainsanat: kotimainen, ruoka, lähiruoka, ruoantuotanto, maatalous |
Kannanotto Kansainvälisenä lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2020Perjantai 20.11.2020 - Hallitus Lasten ja nuorten tarpeet on otettava Muhoksella entistä paremmin huomioon Muhoksen Keskusta haluaa kannanotossaan Kansainvälisenä lapsen oikeuksien päivänä (20.11.) huomioida erityisesti muhoslaiset lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Muhoksen Keskustan mielestä jokaisella lapsella ja nuorella on oltava kotikunnassaan mahdollisuus hankkia riittävät tiedot ja taidot, kehittää itseään, hakeutua jatkokoulutukseen ja kasvaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Varhaiskasvatusta tulee olla saatavissa lähellä lapsen kotia. Päivähoitoon on oltava monipuolisia mahdollisuuksia ja kotona tapahtuvan hoidon tulee olla valittavissa tasavertaisesti muiden hoitomuotojen kanssa. Huoltajilla tulee olla aito mahdollisuus päättää lastensa varhaiskasvatuksesta aina kouluikään asti. Perheiden hyvinvointia ja lasten kasvua tulee tukea riittävillä koti- ja sosiaalipalveluilla. Aikuisuuteen kasvaneita nuoria tulee rohkaista perustamaan perheitä ja vastaanottamaan lapsia. Erilaisissa perheiden kriisitilanteissa apua tulee olla saatavilla nopeasti, jolloin se on tehokasta ja kokonaisuuden kannalta myös edullista. Pitkään jatkunut kriisitilanne voi jättää lapseen ja nuoreen elinikäiset jäljet, jotka varjostavat hänen elämäänsä vuosikymmeniä. Perusopetuksen tulee olla laadukasta ja kouluteiden turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Viime vuosina Muhos on panostanut paljon uusiin koulutiloihin, joissa on terveellistä ja viihtyisää työskennellä. Koulukiusaamiselle ja kouluväkivallalle on Muhoksen kaikissa kouluissa oltava nollatoleranssi. Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava oikeus oppia ja kasvaa turvallisesti. Ennaltaehkäisevään työhön on panostettava ja jokainen kiusaamistapaus on otettava vakavasti. Vastuu kiusaamisen ehkäisemisestä ja lopettamisesta on kaikilla aikuisilla. Koulun henkilökunnalla on oltava riittävästi aikaa, nopeita reagoimiskeinoja ja selkeät ohjeet siitä, kuinka kiusaamis- ja väkivaltatapauksiin puututaan. Myös vapaa-ajalla tapahtuviin kiusaamisiin, ristiriitoihin ja pahoinpitelyihin on lasten elämässä olevien aikuisten puututtava heti, käyttäen apuna eri viranomaisten palveluja. Kodin ja koulun luottamukselliseen ja tiiviiseen yhteistyöhön tulee panostaa. Muhoksen Keskusta toivookin uusia innovatiivisia tapoja pitää yhteyttä kodin ja koulun välillä. Koulun piirissä toimivia erilaisia kerhoja ja harrastepiirejä tulee kehittää yhteistyössä vanhempien, eri yhdistysten ja seurojen kesken. Yläkoulussa ja toisen asteen kouluissa on aiempaa enemmän kiinnitettävä huomiota nuoren omien urasuunnitelmien toteutumiseen. Monen nuoren haaveena on yrittäjyys, johon voidaan jo kouluaikana antaa tukea yrittäjyyskasvatuksella ja esimerkiksi yrittäjäluokkatoiminnalla. Pitkäjänteisellä toiminnalla luodaan pohjaa uusien yritysten ja työpaikkojen syntymiseen nuorten omalle kotiseudulle. Nuorten vaikutusmahdollisuuksia on edelleen lisättävä ja heidän mielipiteitään on kuunneltava päätöksenteossa. Muhoksen nuorisovaltuuston toimintaa on tehostettava ja aktiivisille nuorille on tarjottava vaikuttamismahdollisuuksia. Muhoksen Keskusta toivottaa kaikille vanhemmille, opettajille ja muille kasvattajille voimia arvokkaaseen lasten ja nuorten parissa tehtävään työhön. |